Mies tulee pian töistä ja alkaa pääsiäisloma. Onpa mukavaa. Toivoisin säiden suosivan edes sen verran että lenkkeilemässä olisi kiva käydä ja jos joku päivä vaikka uskaltautuisi retkelle jonkinlaista nakkia paistamaan. Mies haaveilee polttavansa pohjalaisittain pääsiäiskokon - koko kokonko? Koko kokon. Saa nähdä. Se varmaan myös virpoo sunnuntaina ihan periaatteesta...
Pääsiäinen. Kristillisistä juhlista minun mielestä kaikista suurin, pitäisi mennä joulunkin ohi. Mutta kas kummaa, tonttujen sijaan noidat ja suklaamunat on vallanneet koko pääsiäisen. Jotenkin tuntuu sille, että sitä vähää kuin mitä Jeesus-lapsi käy jouluna kenenkään mielessä, ei juuri kukaan enää muistele pitkäperjantaina kärsimystä ja pääsiäisen riemua, ylösnoussutta Kristusta. Pääsiäinen on enemmänkin semmoinen kevätjuhla. Jippii, kohta on vappu - juhla.
Kiirastorstai ja väki valmistautuu lähtemään baariin.
Huutelenko korkealta itsekään?
Moneen kertaan, sekä jouluna että pääsiäisenä, olen joutunut nalkkiin. Uskovassa perheessä kasvaneena nämä jutut on tuttuja. Liian tuttuja. Ne on niin itsestäänselvyyksiä! Jeesus syntyi jouluna, tuli tänne ja nöyrtyi ihmiseksi, Jumala antoi oman poikansa, antoi kuolemaan asti. Pääsiäisenä Lensi maahan enkeli kertomaan että Jeesus on voittanut kuoleman, sovittanut kaikkien kaiken. Myös minun.
Mutta ettei se sitten tunnukaan missään. Vaikka katsoisi Jeesus-vilmejä. On kuin murrosikäinen, joo joo, tiedetään. Että pitää tikistää. Keskittyä. Elää se itse eikä kuunnella kuinka pään sisällä kerhotäti kertoo.
Hiljentyä.
Onneksi Jeesus sovitti tämän tämmöisenkin, penseyden, johon helposti tipahtaa. Tai lähinnä jossa helposti kulkee, mutta josta haluaisi tänä pääsiäisenä tipahtaa pois. Hiljaista pääsiäisen aikaa, toivottaa Min blåggen.
Pääsiäinen. Kristillisistä juhlista minun mielestä kaikista suurin, pitäisi mennä joulunkin ohi. Mutta kas kummaa, tonttujen sijaan noidat ja suklaamunat on vallanneet koko pääsiäisen. Jotenkin tuntuu sille, että sitä vähää kuin mitä Jeesus-lapsi käy jouluna kenenkään mielessä, ei juuri kukaan enää muistele pitkäperjantaina kärsimystä ja pääsiäisen riemua, ylösnoussutta Kristusta. Pääsiäinen on enemmänkin semmoinen kevätjuhla. Jippii, kohta on vappu - juhla.
Kiirastorstai ja väki valmistautuu lähtemään baariin.
Huutelenko korkealta itsekään?
Moneen kertaan, sekä jouluna että pääsiäisenä, olen joutunut nalkkiin. Uskovassa perheessä kasvaneena nämä jutut on tuttuja. Liian tuttuja. Ne on niin itsestäänselvyyksiä! Jeesus syntyi jouluna, tuli tänne ja nöyrtyi ihmiseksi, Jumala antoi oman poikansa, antoi kuolemaan asti. Pääsiäisenä Lensi maahan enkeli kertomaan että Jeesus on voittanut kuoleman, sovittanut kaikkien kaiken. Myös minun.
Mutta ettei se sitten tunnukaan missään. Vaikka katsoisi Jeesus-vilmejä. On kuin murrosikäinen, joo joo, tiedetään. Että pitää tikistää. Keskittyä. Elää se itse eikä kuunnella kuinka pään sisällä kerhotäti kertoo.
Hiljentyä.
Onneksi Jeesus sovitti tämän tämmöisenkin, penseyden, johon helposti tipahtaa. Tai lähinnä jossa helposti kulkee, mutta josta haluaisi tänä pääsiäisenä tipahtaa pois. Hiljaista pääsiäisen aikaa, toivottaa Min blåggen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti